TEHTAAN HISTORIA LUKUINA   1788            Kaukasten mylly perustetaan 1873            Ruukinpatruuna Lars Magnus Robert Björkenheim perustaa Kaukas Fabriks Aktiebolag'in. 1874            Lankarullatehdas käynnistetään. 1886            Tehtaalle saadaan sähkövalo. 1887            Isännöitsijä Wolter Ramsay muuttaa pois ja perustaa Tornatorin. 1890              Uusi tehdas rakennetaan Lappeenrantaan. 1894             Kaukas Fabriks Aktiebolag joutuu suoritustilaan liian nopean laajenemisen vuoksi ja sen ostaa eversti Hugo Standertskjöld. 1898            Lankarullatehdas lopettaa toimintansa ja muuttaa Mankalaan, Iittiin sekä Lappeenrantaan. Rakennukset tyhjinä 1900            August Palmberg perustaa Mäntsälä Spikfabrik'in, joka ei kuitenkaan koskaan käynnisty. 1902            Palmberg myy tehtaan Axel Widstrand'ille, joka 12.pnä huhtikuuta saa toimiluvan Finska Waddfabriken'iä varten, joka aloittaa toimintansa vuoden lopulla. Jälleen öljylamppuja. Edla Ingström kuljettaa tuotteet 7 km Jokelan asemalle käsirattailla tai tolppakelkalla. 1904           Tehdas, jota ei ollut vakuutettu, palaa heinäkuussa; Widstrand perustaa yhdessä Emil Lindroosin ja John Lundstenin kanssa Suomen Vanutehdas  Osakeyhtiön. Kauppias J. E Sundén saa omistukseensa Widstrandin osakkeet. Osakepääoma 75.000 mk. 1905            Lundsten myy osakkeensa alikapteeni Albin Lowenetzky'lle, josta tulee johtaja. Tehdas rakennetaan uudelleen. 1906            Widstrand jättää isännöitsijän toimen ja häntä seuraa virassa yhtiön työnjohtaja Artur Dikert. Lindroos myy osakkeensa Sundénille. Osakepääoma korotetaan 89.000 mk:aan ja Anna Johnsson ja hänen veljensä John Erland Johnsson tulevat mukaan toimintaan, jälkimmäinen johtaja Lowenetzkyn jälkeen. 1907              Oma puhelinlinja Jokelaan Nurmijärven keskuksen kautta. 1908               Dikert eroaa  ja perustaa  Salon Vanutehdas Oy:n. 1909            Markkinoidaan 670 tonnia savesta ja kuitujätteistä valmistettua Boremassaa, pääasiassa Pietariin. Johnsson pakotetaan vetäytymään ja häntä seuraa isännöitsijänä ins. Einar Wahlberg. Aikaisemmin vuokralla ollut tehdasalue ja koski ostetaan. 1910            Osakepääoma korotetaan 150.000 mk:aan. 1911            Kemiallisesti puhdistetun vanun valmistus aloitetaan sen jälkeen  kun uusi valkaisuosasto on saatu käyntiin. 1912            Maitosiivilävanu, terveyssiteet ja sidonta-aineet otetaan valmistusohjelmaan. Rakennetaan paperitehdas, johon tulee yksi yankee-kone. Vuoden 1911 tappion peittää johtokunta Sundén, Wahlberg ja Timgren (Lowenetzkyn lanko). Sundén ja Timgren eroavat johtokunnasta. Artur Jakob Fellman ja Jalmari Lydecken tulevat heidän tilalleen. 1913           Yhtiö tekee konkurssin 23.2. Toiminta jatkuu vuokrasopimuksen puitteissa. Sundén menettää kaiken, minkä omistaa. 1914           Jalmari Lydecken, Frans Stockmann, Hjalmar Ekholm ja Einar Wahlberg muodostavat yhtymän, joka huutaa tehtaan hintaan 200.750 mk. Osakeyhtiö Suomen Vanutehdas Aktiebolag perustetaan 100.000 mk:n osakepääomalla. Yhtiö on ainoa selluloosavanun valmistaja koko tsaari-Venäjällä. Hankitaan toinen yankeekone. Toinen höyrykattila ja höyryturbiini asennetaan paikoilleen. Uusi puuvillan valkaisulaitos. 1915            Ostetaan 325 ha suuruinen Kaidanpään tila Ridasjärveltä. Vaatturinvanu - flokki - ja tilkeosastot siirretään Jokelaan. Osakepääoma korotetaan 200.000 mk:aan 1916            Ostetaan Ridasjärveltä Yli-Juholan tila, Puotilan tila (375 ha) sekä Kellarhuhdan talo. Kuljetuksia varten 40 hevosta. Osakepääoma korotetaan  500.000 mk:aan. 1917          Jokelan tehdas palaa ja rakennetaan uudelleen. Paperikankaan valmistus aloitetaan. Osakepääoma 750.000 mk:aan. 1918            Osakepääoma korotetaan 1.473.800 mk:aan. Wahlberg ja konttorin henkilökunta ammutaan konttorin portailla. Sodan uhrien luku henkilökunnan piirissä on yli 30. Hannes Lindholmista tulee isännöitsijä. Kaidanpää ja Yli-Juhola myydään. Osakepääoma korotetaan 2.000.000 mk:aan. Moses Skurnik ostaa osake-enemmistön. 1919              Jokelan tehdas palaa, 1920               ja jälleenrakennetaan. 1922              Hugo Wahlforsista tulee isännöitsijä. 1923             Puotilan tila myydään 1924            Konkurssin välttämiseksi luovuttaa Skurnik osakekannan Helsingin Osakepankille. Karl Nordgrenista tulee hallituksen puheenjohtaja ja hän hoitaa  yhtiötä pankin lukuun. Ensimmäinen kuorma-auto hankitaan. Vatiinin valmistus aloitetaan. 1925            Wahlfors kuolee ja hänen seuraajakseen tulee isännöitsijäksi Harald Warburton. 1926            Nordgren ostaa osake-enemmistön. Maassa vallitsevan pääomapulan vuoksi lainataan rahaa pankkiiriliike Erik Banck'ilta Göteborgista. 1927            Kaukasten koskivoimaa ja Jokelan höyrykonetta ei enää käytetä sähkön lähteenä. Sähkövoima ostetaan Riihimäen Sähköltä. Uusi puuvillan keittolaitos hankitaan. Uusi myyntiyhtiö Madame Josephine Ltd Englannissa hankitaan ja kaatuu. Warburton kuolee. 1928    Georg Ignatiuksesta tulee isännöitsijä. Osakepääoma korotetaan 5.000.000 mk:aan. 1930            Igantiuksesta tulee johtokunnan jäsen. 1931- 1932         Lamakausi estää uudet investoinnit.   1933            Kaukasten tehtaan laajennus. Urheiluseura Voima aloittaa toimintansa. 1934            Kaukasten juhlatalo rakennetaan. 1936            Vienti lähtee käyntiin, lähinnä A/S Otto Broe'n, Kööpenhamina, ansiosta.     Jokelan aseman luona oleva varasto palaa, 1937            ja rakennetaan uudelleen. 1938           Sekä Kaukasten, että Jokelan tehdasta laajennetaan. 1939           Uusia koneita hankitaan molemmille tehtaille. Talvisota syttyy. 1940            Nordgren kuolee. Ignatiuksesta tulee toimitusjohtaja, Edvard Björkenheimistä  johtokunnan puheenjohtaja. 1941    - 1944       Sodan vuoksi menee valtaosa tuotannosta puolustusvoimille.   1945            Osakepääoma 5.810.000 mk. 1947            Ignatiuksesta tulee johtokunnan puheenjohtaja, Karl Nordgren nuoremmasta johtokunnan jäsen. 1948            Kaukasten tehtaan sähköverkosto uusitaan. 1949            Osakepääoma korotetaan 15.000.000 mk:aan. Nordgrenista tulee puheenjohtaja. 1950            Kaukasten tehdasta laajennetaan 1952            Kaukasiin rakennetaan uusia henkilökunnan asuntoja. 1953            Holanterisali uusitaan. Ignatius kuolee toimittuaan menestyksellisesti 25 vuotta yhtiön palveluksessa. Nordgrenista tulee toimitusjohtaja ja isännöitsijä. 1954            Virkailija-asuntoja rakennetaan. Gunnar Nordgren johtokuntaan. 1955            Ostetaan Tampereen Vanutehtaan kemiallisesti puhdistetun vanun tuotantopuoli. 1956           Jokelan tehdasta laajennetaan. Helsingissä avataan myyntikonttori. 1957            Kaukasiin rakennetaan virkailija-asuntoja. 1958    90 työntekijää lomautettuina 1 ½ kuukautta tulipalon vuoksi. Piirikonttorit perustetaan Tampereelle ja Turkuun. Osakepääoma korotetaan 38.433.400 mk:aan. 1959            Varastorakennus rakennetaan Kaukasiin. Puuvillan avaus-, keitto- ja valkaisuosastot uusitaan. 1960  -  1961   Päätehtaan laajennus. Piirikonttori perustetaan Ouluun.   1962            Konttorirakennus rakennetaan Kaukasiin. Lisäalue ostetaan Jokelasta. 1963             Bjarne Lindahlista tulee isännöitsijä. Insinööreille rakennetaan asuntoja Kaukasiin. Pääkonttori siirretään Helsinkiin. Yhtiön kotipaikaksi Helsinki. Piirikonttori perustetaan Lappeenrantaan. Osakepääoma 776.868 nykymk. 1964           Uusi tehdas non-wovenin valmistusta varten, suunnittelijana Gunnar Nordgren, 1965           rakennetaan Kaukasiin. Yhtiön nimi muutetaan Oy Suomen Vanutehdas Finnwad Ltd:ksi. 1966            Rakennetaan uusi höyrykeskus. Non-wovenin vienti aloitetaan. Piirikonttori perustetaan Vaasaan. 1975             Australian Sheppartoniin perustetaan tytäryhtiö, Finnwad Australia Pty Ltd. 1981             Oy Tamro Ab ostaa Kaukasten vanutehtaan. 1991 Toiminta ns. vanhalla tehtaalla loppuu. 1997            Ruotsalainen SCA-Mölnycke Ab ostaa Kaukasten vanutehtaan. 1998            SCA-Mölnycke Ab lopettaa Kaukasten vanutehtaan satavuotisen teollisen  toiminnan 1998           Kaukas Kiinteistöt Oy  ostaa tehtaan kiinteistöt ja maa-alueen.   LÄHDE:         Puhtauden puolesta, kirja Vanutehtaan vaiheista 1966.                        Henkilöhaastattelut                        Kaukasten maankäyttösuunnitelma

Tulosta tämä sivu / Print this page

©
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003